tiistai 23. joulukuuta 2014

Me käymme joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin

Tässä on Kattimatti. Se on siskoni kissa ja ollut meillä (=vanhemmilla) nyt muutaman viikon hoidossa sen ajan, kun Kaisa opiskelee joogaopeksi Nicaraguassa. Kattimatti(kin) on entinen katukissa Azoreilta ja ehkä maailman kaunein kissa. (En tajua miksi sillä on läskin oranssin sarjakuvakissan nimi, kun se voisi olla ihan mikään vaan Frosty the Snowman tms :D)
Jos joku tänä vuonna ansaitsee joulupukilta lahjoja, niin Halti. Se on niin kiltti pentu! Kuten oon ehkä aikaisemminkin maininnut :D Kissankin kanssa. Kattimatti on tottunut koiriin, muttei juuri välitä niistä, välttelee. Halti on ihan uskomaton! Se on tavannut vain kerran kissanpennun, Evien luona kesällä muttei sen jälkeen. Ja silti se käyttäytyy kuin olisi tottunut kissoihin pienestä asti. Halti vain katselee ja antaa Kattimatin olla rauhassa. Välillä vikisee jos kisu on ylhäällä portaissa, mutta lopettaa kun sanoo että anna olla.
Nemon ja kissan kanssa yhtä rauhaisa rinnakkaiselo ei olisi mitenkään onnistunut, oon oikeasti tosi hämmentynyt että koira voi olla kissan kanssa noin rauhassa :D Makoilevat vierekkäin muutaman metrin päässä toisistaan. Halti kyllä ajoittain yrittää tehdä tuttavuutta ja tahtoisi olla kaveri, mutta Kattimatti sähisee ja huitaisee tassulla :D Kumpikin välttelee provosoimasta toista.
Valkea joulu <3
Meillä aletaan rauhoittua jouluun. Lomaan on kuulunut mm. lumilenkkeilyä niin yksin kuin kavereidenkin kanssa sekä agilitytreenailua Kana-areenalla. Haltista tuli jopa videomateriaalia, saatte ihailla sitten joskus :D
Meinasin kehitellä joululomallekin vähän treeniaikeita päässäni, mutta toistaiseksi toteutus on ollut hyvin vähäistä joten saa nähdä kuinka innostun. Oon nimittäin tän syksyn jäljiltä aika poikki, joten nyt on ihan oikeasti levon paikka, niin henkisesti kuin fyysisesti. Collie on onneksi siitä mukava koira, että pärjää ihan hyvin vaikkei sille joka päivä jotain aivotyöaktiviteettia keksi. Tai ainakin tuo minun on. Halti on tyytyväinen, kun pääsee aidatulle pihalle leikkimään Ninjan kanssa, ja "vaari" vie sitä lenkille :D Ja iskä itsekin on mielissään.
Tässä talossa on ensimmäinen joulu yhdeksään vuoteen kun ei ole punavalkoista riekkumassa. Kahdeksaan vuoteen, kun ei ole kahta älypäätä kerjäämässä jouluruokia tai odottamassa yli-innokkaina, koska niille jaetaan joulupaperiin käärityt siankorvat revittäväksi. En olisi odottanut, että kirjoitan tätä joulutervehdystä vain yhden koiran kanssa. On niin kova ikävä. Minun rakkaat <3
Haluun julkaista tän meidän viimeisimmän joulukorttikuvan vielä kerran. Viime vuonna en enää koiria rekvisiitoilla kiusannut, mutta tämä on musta ihana!
saatte Haltin joulukortteja kaksin verroin
Muuten joulu meneekin vanhojen perinteiden mukaisesti. Onneksi on sentään junnut pitämässä huolta, ettei talossa ole liian rauhallista :') Nyt kuitenkin hiljennetään vauhtia ja loppuviikko rentoudutaan. Ihanaa joulua kaikille ystävillemme sekä blogin lukijoille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti