Pääsykokeesta selvitty ja ensi viikolla taas reissua seuraaviin. Viimeiset pari viikkoa on koostunut lähinnä ankarasta lukemisesta, joten koirien kanssa ei ole hirveästi ehtinyt touhuilla. Viime viikolla kuitenkin tehtiin Nemon kanssa vähän tokoa. 13.5. käytiin paikallisen koirakoulun ilmaistreeneissä; kyseinen firma järkkää siis keskustassa esim. kymmenen kerran kursseja mutta me ei olla niihin koskaan osallistuttu, koska ovat niin kovin kalliita. Mätsäreissä ja möllitokoissa ollaan kyllä käyty, ja nyt tosiaan lähdettiin ilmaistreeneihin, kun koirakoulu täytti 5 vuotta ja piti sen kunniaksi avoimet ovet ja ilmaistreenejä pitkin päivää. Mentiin klo 14:n tokoon koska illalla oli agilitytreenit. Nemo olikin ainoa osallistuja siinä iltapäivällä, mutta saatiin kuitenkin hyödyllistä uuden paikan häiriötreeniä. Maria-kouluttaja liikkuroi meille alokasluokan liikkeet ja tehtiin myös paikallamakuu. Nemo oli yksilöliikkeissä aika kuutamolla, vire ei tosiaan ollut parhain mahdollinen. Seuraamisissa ei aluksi lähtenyt kunnolla mukaan, mutta kun lähti, meni tosi hyvin. Liikkeestä maahanmeno ja myös seisominen (!!) oli tosi kivoja, kuin myös luoksari (joskin heitti ennen sivulletuloa pienen mutkan ulkokautta, taustalla joku koripalloilija hämmensi :D), jeejee! Hyppy meni aika huonosti, tuli omituisesti esteen sivuun -mitä ei yleensä tee- ja ennakoi istumisen.
 |
| seisotusta ja juoksua ennen kehää. |
Maria löysi Nemosta aika paljon kritisoitavaa mutta sanoi sitten itsekin, että puhui vain virheistä ja että Nemo on oikeasti tosi hieno ja valmis :D Kyllä itsestäkin tuntui että aika surkeasti meni, mutta nyt pitää vaan treenata hyppyä ahkerasti (kun sais raahauduttua sinne kentälle myös tokon merkeissä) ja ottaa seuraamisessa lyhyitä pätkiä palkan kanssa. Viimeisenä tehtiin paikkamakuu ja olin ihan varma, että Nemo vieraammassa paikassa taas piippaisi, mutta ei! Yksi pieni väsynyt hiuuu pääsi mutta muuten ei mitään, mitä nyt taas vähän maisemia katseli. Hyvä häiriötreeni :) Paikkis on sujunut tosi hyvin myös kotona ja iltalenkeillä, kun niiden yhteydessä on treenailtu. Liikkeestä seisominenkin on kivalla mallilla.
 |
| näköjään vakavaa hommaa.. :D mutta seisoopas spanieli täpäkästi! |
 |
| "moi tuomarisetä, tuletko silittämään minua? Jee!" |
Viime viikonloppuna päästiin taas näyttelyyn, oman seuran (ja muutaman muunkin) järkkäämään Jämsä KR:ään. Lauantai meni talkoillessa, sain juosta tuloksia kehistä, istua palkintotoimistossa sekä laittaa ison kehän palkinnot paikalleen ennen kunkin ryhmän tuloa. Sunnuntaina toiveeni paremmasta ilmasta (lauantaina satoi kaatamalla) toteutui ja aurinko paistoi niin lämpimästi, että tuli ihan hiki heti aamusta. Lähdettiin Nemon kanssa kotoa kymmenen maissa ja haettiin juna-asemalta
Katsu-serkkuseni, joka ystävällisesti tuli mukaan hovikuvaajaksi. Näyttelypaikalla juostiin ensin vähän tuloksia ennen omaa kehää, joka alkoi vasta vähän ennen kahtatoista. Paikalla oli 8 walesia ja tuomarina alankomaalainen Wim Wellens. Heti luettelon aukaistuani tiesin, että pienenpienet haaveet Nemon valioitumisesta eivät toteutuisi, mutta ajattelin että käydään nyt pyörähtämässä. Olin arponut huhtikuussa tosi pitkään, ilmoittaisinko Nemon käyttö- vai veteraaniluokkaan, mutta päädyin sitten ilmoittamaan vielä tähän Jämsään käyttöluokkaan.
 |
| pinni petti :DD |
Käyttöluokassa oli Nemon lisäksi yksi toinen uros ja meille tulokseksi EH2. Tuomari ei kauheasti liikuttanut koiria, yhdessä mentiin kaksi kierrosta ympäri ja sitten yksittäisarvostelussa vaan kerran edestakaisin, eikä se kovin perusteellisesti myöskään tunnustellut. Olin vähän pettynyt, en itse laatuarvosanaan vaan ylipäätään siihen, että arvostelu oli minusta aika outo, ei ollenkaan Nemon näköinen:
"8 years. Dog up to size. Little bit cockery in the head. Soft expression. Correct scissor bite. Would prefer more angulation in front and behind and more sprung of ribs. Silky coat. Nice feathering. Showing the age on the move. A bit open in front. Nice temperament." Ihmettelin lähinnä tuota päätä -ja olen moneen kertaan ehtinyt naureskella, että cockeriko meillä nyt onkin :DD- sekä kulmauksien puutetta. Rintakehään on joskus aiemminkin toivottu kaarevuutta, Nemohan on tosi kapearunkoinen. Ja onhan tuossa arvostelussa hyvääkin, luonne on mukava totta kai ja hapsukarvoitus kanssa :D En vaan tiedä, että onko pehmeä ilme ja silkkinen karva hyvä vai huono asia, luulisin että karva ainakin on, mutta ehkä se walesin ilme kuitenkin pitäisi olla aika eläväinen/valpas, en nyt keksi mitään sopivaa suomenkielistä sanaa sille mutta siis alert.
Tämä oli muuten eka tuomari joka sanoi mitään Nemon koosta - sehän on welshiurokseksi aika kookas, säältään vähintään 50 cm ellei sentin pari ylikin, kun rotumääritelmän mukaan uros on 48 cm. Aiemmin ei ole kuitenkaan siitä kukaan tuomari huomauttanut, mutta voi olla että koko oli tälle herralle vähän tärkeämpi seikka, selvästi Nemoa pienemmät koirat siellä pärjäsivätkin. Etuosa oli nyt vain vähän avoin, ja Nemo tosiaan olisi voinut liikkua paljon reippaammin - en tosin tiedä, johtuiko se oikeasti iästä vai siitä, että oli tosi kuuma ja Nemo olisi ehkä mieluummin ollut kirmaamassa metsässä :D Mutta eipä tuo mitään, näyttelyt tuppaa Nempun kanssa aina olemaan vähän arpapeliä. Ehkä pitäisi jo suosiolla luovuttaa sen viimeisen sertin suhteen; mutta pakko sanoa että enemmän harmittaisi jos olisikin niin päin, että olisi kaikki sertit muttei taipparitulosta. No, ensi kerralla veteraaniluokkaan niin saadaan ainakin liikkeet anteeksi! :)
 |
| söpöliini <3 |
 |
| vielä yksi seisotuskuva piti ottaa kehän jälkeen ennen kotiinlähtöä. |
Aurinkoinen näyttelypäivä jatkui talkoillen, iltapäivällä heitettiin Nemo kotiin ja tulin taas isoihin kehiin laittelemaan palkintoja paikoilleen. Agilityn ryhmätreenit kentällä alkoivat myös pari viikkoa sitten, mutta jottei tästä(kään) postauksesta tulisi ylipitkää, lisää niistä ensi kerralla :) Lupaan myös yrittää ehtiä muokkailla blogin ulkoasua kesäisempään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti