You're not even aware, you're such a funny pair

Näin ystävänpäiväviikonlopun kääntyessä iltaan onkin hyvä kirjoittaa koirakavereista. Viime viikonloppuna (6.2.) meille tuli Haltin sukulainen Benny hoitoon muutamaksi päiväksi. Halti oli aivan innoissaan ystävänsä seurasta ja Bennyn vierailu sujui oikein hyvin, se on niin kiltti ja ihana koira :) Poikien kanssa lenkkeily tuntui itsestäkin taas niin normaalilta, kyllä koiria pitää vähintään se kaksi olla :')

Meidän metsässä liikkuu satuolentoja. Tunturihaltia ja Aurinkopeikko <3

<3

Sunnuntaina ja tiistaina käytiin oikein pitkät lenkit lähimetsässä ja -pellolla, ja kamera sai laulaa kun juoksevat lassiet kirmailivat ja painivat onnellisina. Bennyn ja Haltin leikkejä -ja nyt vielä kuvia- katsoessa ei voinut kuin nauraa, oli niin hauskaa seurata niitä! Benny heitti Haltia hankeen urakalla ja Halti pakeni aina yhtä huonolla menestyksellä :D Iloisia irokolaisia katsellessa tulee itsellekin hyvä mieli, toivottavasti teillekin! 

Halti saikin silloin viime viikonloppuna kaveriseuraa oikein kunnolla, sillä lauantaina lähdimme ystäväni Josen tupareihin! Benny jäi siksi yöksi Joonan kaveriksi. Paikalla oli isäntä-Darwinin lisäksi myös Marikin Riepu-rescue. Ilta ja yö sujuivat oikein mukavasti siihen nähden, että yksiössä oli kolme isoa nuorta uroskoiraa sekä viisi ihmistä :D Pojat leikkivät nätisti, mitä nyt välillä piti jonkun mennä portin taakse jäähylle tai komentaa rauhoittumaan. Osasivat ne kyllä käydä maatekin tarvittaessa ja yö nukuttiin kiltisti, joskin aamulla eräs nahka kyllä herätti mut kävelemällä päälleni ei-niin-lempeästi :D

Tylsää?

<3

Kaveriseura taisi vähän viedä Haltilta energiaa, sillä tiistaina Bennyn lähdettyä Haldir vain nukkui :D Seuraavana päivänä oltiin kuitenkin taas virkeinä agilitytreeneihin! Siellä oli ohjelmassa kiva juoksurata, kontakteja sekä ohjausharjoituksena viskileikkaus.

(Mittasuhteet saattaa vähän heittää.) Harjoiteltiin siis putki-A -erottelua, Haltille nyt ei ollut mikään vaikea juttu koska ei mene A:ta. Tämä oli tosiaan juoksurata! Koira jätettiin odottamaan ja otettiin vastaan kakkoselta, ja mä olin jo siinä vaiheessa ihan törkeän myöhässä ja persjättö nelosen jälkeen oli tosi hankala. Aluksi palkattiin ekan putken jälkeen, jotta koirat tajuaisi irrota. Putki-A -erottelussa oli ideana siis, että putkelle viedään tällaisessa tilanteessa ulkoreunan kautta.

Halti meni ihan ok:sti, mutta se oli vähän possu! Vinkui lähdöissä ja meinasi varastaa, hyppi mua vasten radalla ja haukkui. Voi apua, tuleeko siitä ihan hullu.. Halti kyselee multa radalla tosi paljon, mutta toisaalta sillä on tosi vahva fokus palkalle. 8-esteen viskileikkausta harjoiteltaessa juoksi aina suoraan putkelta toiselle, jos kouluttaja/lelu siirtyi vähänkään 10-putkeen päin hypyn takaa. Mutta omasta mielestä meni ihan hyvin nekin harjoitteet, ei Haltin vielä tässä vaiheessa kunnolla tarvi jotain viskileikkausta osatakaan :D
Putken jälkeinen valssi 10-esteellä meni hyvin, käänsin tarpeeksi ajoissa ja loppusuoralle Halti irtosi hyvin. Lopuksi tehtiin vielä boksia, ekaa kertaa niin että se oli heti suoraan maassa ilman korokkeita. Tehtiin ainakin kymmenen toistoa ja joka kerralla Halti osui hienosti laukalla boksiin! Jes, hyvä pentu. :)

Voi Haldiria, vähän alakynnessäkö.. :D

"Voitto!"

:DDD äkkiä karkuuun!

Collietokoissakin on mennyt kivasti. 6. päivä tehtiin taas hyppyä sekä pitkästä aikaa eteenmenoa. Hyppy meni jälleen hienosti ja eteenmenonkin Halti muisti hyvin, pystyin kasvattamaan matkaa namialustalle tosi nopsaan. Viime perjantaina jatkettiin eteenmenoharjoituksia, nyt heti ekalla kerralla melkein koko hallin pituudelta. Hienosti tunturihaltia sinkoaa alustalle, ihan täysiiiii <3 Toisena juttuna tehtiin ihan vaan vauhtiluoksetulo ja leikittiin paljon. 

"Joo öö en mä tiedä mitä treenaan"

Treenikuvat otti Jose 30.1.

Hassua muuten, kuinka hienosti Halti seuraa silloin kun ei varsinaisesti seurata :D Treenikaveri kehui hienoa kontaktia, kun käveltiin viemästä namia alustalle eteenmenon lähetykseen, enkä mä edes vaatinut Haltilta seuraamista. Kyllähän se siis ihan seuraamista treenatessakin hyvin tekee, mutta seuraaminen on mulle itselleni niin vaikea liike, että uskallan harjoitella sitä tosi huonosti (koska pelkään että pilaan sen). Seuraamista harjoitellessa keskityn käden pitämiseen oikealla kohdalla, omaan ryhtiin sekä vilkuilen, pitääkö Halti kontaktia, minkä vuoksi varmaan pakostakin oon jännittyneempi ja kävelen hitaammin. Ehkä pitäis vaan ruveta treenaamaan seuraamista niin, että kävelen tolleen normaalisti, iloisesti ja reippaasti ympäri hallia ja naksutan jos pentu tulee sattumalta oikealle kohdalle? :D Pitänee pistää ajatus hautumaan ensi perjantaita varten.. Ja muistaa hyödyntää peiliä, koska Halti kyllä pitää kontaktin tosi hyvin. Koskahan mä itse alan luottaa siihen?

Joo, Haltin kuono on tuossa vasemmalla ja takajalat tuossa noin. En tiedä miten se oikein vääntyy tuohon.. :D

Treeneissä ei ole siis enää viime aikoina kauheasti murkkuilua esiintynyt. Lenkillä sen sijaan kyllä! Halti pysyy vapaana nätisti edelleen, mutta toiset koirat kiinnostaa ihan hirveästi. Collieporukalla treenien jälkeen lenkkeillessä korvat tippuu, mikä on sinänsä ihan ymmärrettävää kaverien kanssa riehuessa, mutta olis tärkeetä saada se välillä käsiinkin jos esim. tarvii väistää muita lenkkeilijöitä. Toisten koirien ohitukset on myös aika haastavia - Halti ei missään nimessä rähise tai edes piippaa, mutta olis hirveästi menossa moikkaamaan eikä siinä vaiheessa kiinnosta vaikka mulla ois mitkä herkkunamit kädessä :D Kunhan ei vaan alkaisi ääntelemään. Mutta pitää vaan sinnikkäästi jatkaa sitä kontaktin vaatimista aina, ja saadaan me välillä tosi hienoja ohituksiakin! :) Ja kun nyt murkkuiästä puhutaan, niin tällä viikolla muuten ehkä nousi ekaa kertaa jalkakin pari senttiä :DD Voi mun pikkupoikaa, se on jo niin iso!

Loput poikien lenkkikuvat löytyy täältä. Niitä tosin tuli niin paljon ja olin itse niihin niin tyytyväinen, että varmasti laitan vielä jonkin verran tänne blogiinkin tulevissa postauksissa :D