Forget about everything and run away

Meidän taipumuskokeen koesihteeri oli lähettänyt isälle sähköpostia pari viikkoa sitten, ja isä laittoi sen eteenpäin luettavaksi mulle. Se oli niin kiva, että ajattelin kertoa siitä tänne: ”Hei! Ilonalle ja Nemolle terveiset. Upea koira meidän kokeissa, joka piti ohjaajaa jännityksessä loppuun asti uimasuorituksessa. Pari kuvaa heille muistoksi. Terveisin Ulla Ketola.”  :’) Jännitystä tosiaan loppuun asti! Alla kyseiset kuvat kokeesta.

aamulla sosiaalisen käyttäytymisen arvioinnissa, me toisena oikealla tuon puskan takana.

iltapäivällä takaisin koepaikalla, mun ilmeestä päätellen ennen uinteja.

tuloksia kuuntelemassa kokeen jälkeen. Cockerit tykkää musta.

Tiistaina käytiin koirien kanssa pitkästä aikaa mölliagilityssä, kun Jyväskylässä oli JatPailut. Ilmoitin koirat 1-luokkaan, jonka radan piti olla ”helppo 1-luokan rata”. Minusta se ei kyllä ollut kovinkaan helppo.. Mutta suoritettiinpa se kuitenkin ja omasta mielestäni onnistuin ohjauskuvioissa aika kivasti! Luokassa oli 16 koiraa ja Nita starttasi aivan ensimmäisenä ja Nemo viimeisenä. Nitalla olisi voinut olla vähän enemmän vauhtia ja keinua se hiukan jännitti, mutta olin ihan tyytyväinen omaan ohjaukseen. Tosi moni koira esim. oli putkesta ulos tullessaan ihan hukassa kun ohjaajat oli putken takana, ja meni takaisin putkeen. Kaikki meni hyvin A:n alaiselle mustalle putkelle saakka, mutta siinä vaiheessa olin vähän liian edellä Nitaa ja se epäröi sisään menossa, joten siitä tuli hassu kymppi. Olis ehkä pitänyt ohjata toiselta puolelta, jolloin mun oma liike ei olis pysähtynyt, mutta eipä sille mitään voi. Hienosti meni kuitenkin loppuun asti! 

 Nemon kanssa alku meni tosi hyvin, mutta kutosaidan jälkeen koira kaarsi niin pitkälle, että tuli seiskahypyn ohi. Otin kutosaidalta uudestaan ja siitä jatkui hienosti, kunnes keppien sisääntulossa sählättiin vähän ja jouduttiin ottamaan ne uusiksi. Yleisöä nauratti Nemon vuh-vuh-urahtelu sen pujotellessa ja 16?-aidan jälkeisessä valssissa joko kompastumiseni omiin jalkoihin tai liukas lattia oli syyllisenä siihen, että kaaduin. Tajusin vaan että spanieli kieppui vieressäni ja tuomari kannusti ”jatka vaan” (mitä olin kyllä ajatellut itsekin) ja heitin koiran putkeen. Takaakierto ja aalle meno meni hienosti, mutta aalta alas tullessa Nemo kolaroi antaumuksella mun jalkoihin vaikka kuinka näytin vastakädellä ja rintamasuunnallakin että oikealle putkensuuhun pitää mennä. Miksei se koira katso eteensä? Putkeen se varmaan meni vaan siksi että töykin sen polvillani pois jaloistani sinne. Maalissa oli sitten ihan jeejee-fiilis, me onnistuttiin kaatumisesta ja sähläämisestä huolimatta! Tuomari tuli sanomaan, että ”et olis ottanut sitä kutoshyppyä uudestaan!”, jolloin tajusin itse vasta siinä vaiheessa, että olin tehnyt meille hyllyn :DD Yksiä koheloita kanssa ollaan molemmat. Miten aina onnistunkin kaatumaan tuon koiran kanssa? Niissä Oriveden virallisissakin lensin nurin. Ehkä noi lenkkarit tosiaan alkaa olla aikansa eläneet, tai sitten jännitän Nemon kanssa radalla niin, että sählään liikaa. 

random täytekuva lenkiltä 30.7

Kaikesta huolimatta meillä oli tosi hauska ilta! Tavoite eli Nemon pysyminen radalla ja hauskanpito saavutettiin, ja keskityin mielestäni hyvin aiheeseen, vaikka etukäteen vähän jännitinkin. Oli kiva kun Appu oli seurana ja kuvasi radat videolle, meidän kamera on tosin edelleen ei-digitaalinen joten tänne en niitä saa. Nyt on sitten Nemonkin kanssa testattu Jat-tila ja pysyihän se siellä karkaamatta, voisin jopa vakavissani harkita sen ilmoittamista virallisiin sinne. Pienen keppihienosäädön jälkeen. Kiitti muuten Apulle vielä autokaistan ranskalaisista :-D Ja hurjasti onnea Maijalle ja Nekulle hienosta ensimmäisestä startista ja viidennestä sijasta! Sääli etten ehtinyt nähdä teidän rataa, mutta videoltakin näytti tosi upealta. Kouluttaja on ylpeä ;)  

Post Scriptum: Voisin linkittää tänne kuitenkin videon Nemon treeneistä 21.7. Käytiin silloin Juulian kanssa kentällä itseksemme ja häntä kiitän kuvaamisesta; ratana tollanen itse kehitelty juttu, jossa "teemana" takaakiertojen harjoittelu. Ja Nemppu on siinä nopee!