Ainoa vastustajamme radalla on oma tietämättömyytemme

Sunnuntaina oli tosiaan taas jatkoryhmän treenit pitkästä aikaa. Tehtiin niiden kanssa mm. valssausharjoituksia, eteenmenoja ja lisäksi yritin tehdä pätkän sieltä Lempäälän kisojen A-radalta, eli putkelta aidan kautta kepeille ja siitä takaaleikkauksella eteenpäin. Kana-areena vaan on niin kapea, ettei siitä tullut valitettavasti mitään, joten niinpä tein tynkäversion ja lopulta siitä tuli vaan suoraan putkesta kepeille -juttu. Mutta nyt kun vilkaisin tuota parin tekstin takaista muistilistaa treeneihin, niin saatiin näköjään yhtä kohtaa vaille kaikkia noita juttuja treenattua! Treenikuvat (c) Maija, kiitos!

Nipsun kanssa sai juosta!

Parhaimpana näistä oli tietysti se kumartelu, tai siis sen vähäisyys. Ajattelin jo tosiaan teippaavani jonkin kepin selkääni tai vähintään kiristävän urheiluteipeillä oman selkänahkani pysymään suorassa, mutta kotiinlähtö Joonalta venyi sen verran, etten ehtinyt :/ Yritin kuitenkin kaikin voimin keskittyä olemaan kumartelematta ja sehän toimi! Olin ihan hullun iloinen kun näin tuon kuvan :> Tuossa harjoitellaan nopeaa kääntymistä putkeen ja mullahan on hartialinja aika hyvin kääntyneenä verrattuna siihen, kuinka huonosti se usein on. Kääntävät käskyt tuli mun mielestä kohtuullisen ajoissa ja koirat kyllä kääntyi. Ekan lämmittelyradan loppusuora, kaks aitaa ja pussi olikin yllättävän vaikeita. Nemo tuli taas törmäilemään jalkoihin ja Nitakaan ei irronnut (koska olin hidas), mutta parilla toistolla niistä selvittiin. Nipsulla oli tosi hyvin vauhtia ja senkin kanssa kepit toimi hienosti, kun muistin taas pysyä pystyssä.

toi ei oo meidän koko rata treeneistä, vaan tarkoitus havainnollistaa mitä tuolla tekstissä tarkottaa tietyt pätkät :D

Nemon kanssa harjoiteltiin vähän itsenäistä kepeille hakemista tuolta putkesta. Aluks olin liian lähellä keppejä ja siten työnsin koiran itse väärälle puolelle, mutta kun annoin tarpeeks tilaa tuli hienosti oikeasta välistä! Maltoin pitää kädet poissa häiritsemästä ja hölkötellä rytmikkäästi vierellä, ja meni tosi hyvin, jeejee! :> Erilaisten lähtöjen harjoittelu jäi nyt sitten pois, mutta se ei hirveesti haittaa - katsellaan minkälaisia radallelähtöjä siellä kisoissa sitten viikon päästä on vastassa ja toimitaan sen mukaan. Takaaleikkaukset olisi myös olleet tosi hyviä treenata, mutta se jää nyt seuraavaan kertaan; en oikein tiedä kuinka hyvin noitten mun ryhmäläisten koirat kestää sitä vielä, mutta voisi silloin helmikuussa hyvinkin kokeilla 8)

<3

Treeneistä jäi siis hyvä fiilis, vaikka mun kyllä tekis hirveästi mieli kerrata vielä keppejä. Nyt ei oo kauheesti pakkastakaan, niin periaatteessa voisin vaikka hurauttaa kentälle ja kaivaa pelkät kepit kontista, mutta sitä ei ehkä oo aurattu ja oikeastaan niitä pitäis tehdä radan osana. Mutta ei niistä nyt kamalasti auta stressata, ihan hyvin ne on tähänkin asti kisoissa menneet... *nyt koputan puuta* :D Tavoitteena ensi viikon sunnuntaiksi on, etten mokaile (en kumartele, käännökset ajoissa niin käskyn kuin hartialinjankin osalta ja keppien käsiapu pois, paitsi tietysti jos sisäänmenossa tarvii tai Nemo meinaa mennä sekaisin).

Milloin sen hyppytekniikka on mennyt tuollaiseksi? Takajalat jotain ihme laskutelineitä.

Kirjastosta löytyi tuollainen kirja, ja lukaisin sen viime lauantaina. Oli hyvä! Vaikka rataharjoitukset oli lähinnä kolmosissa kisaaville, tuossa oli hyviä vinkkejä. Postauksen otsikko lainattu tuosta.

 Tuossa mun lainaamassa kirjassa olikin ihan hyviä vinkkejä, esim. takaaleikattavan esteen näyttäminen vastakädellä. Kuulostaa niin yksinkertaiselta että ihmetyttää, miksen oo sitä aikaisemmin älynnyt (ainakaan tietoisesti) :D Pitää kokeilla, jos  sitten viikon päästä tarvitsee. Muita hyviä juttuja oli, että ohjauksessa pitäisi käyttää (no, kirjan nimen mukaisesti) samankaltaisia luonnollisia liikesarjoja kuin arjessakin, koska sellaisiahan koira tulkitsee kaikkein helpoiten. En oo aiemmin muuten miettinyt edes sitä, kuinka esim. ylhäällä oleva käsi on loitontava merkki ja alhaalla oleva lähentävä. Tai no joo, täähän linkittyy mun kumarteluun radalla - kai se mun käden laitto alas juontuu siitä, että pitää saada karkaava spanieli nopeasti kiinni :DD Mutta siis, ne liittyy luoksetuloon ja eteenmenoon radalla.

oon niin toi alempi :DDD

kääntyy!

Muuten tänne kuuluu tavallista arkea, koulu vie nyt paljon aikaa mutta uskallan ehkä jo sanoa että oppimistehtävä on pian valmis! :> Maanantaina oltiin partiolasten kanssa pulkkamäessä ja ajattelin ottaa koirat mukaan, saisivat lenkin samalla ja Nita näkisi taas vähän lapsia ja rohkaistuisi ehkä. Nuo minun ryhmäläisethän on nelosluokkalaisia, eli ei onneksi kamalan pieniä ja Nita olikin ihan reippaasti kun sai rauhassa tutustua. Nemolle puin valjaat, koska ajattelin että sen kanssa voisi palautella vähän vetohommia mieleen. Ja hyvin meni! Välillä se tosin meinasi lähteä mieluummin ylämäkeen, mutta kun vauhtiin päästiin niin kovaa mentiin, siinä lensi lunta ihan kiitettävästi naamaan ja joka paikkaan :D Ne lapset jotka halus, pääsi kyytiin yksi kerrallaan (minun kanssa!) ja olikin hyvä, että Nita oli mukana koska se kiritti Nemoa hullun hyvin! Nemollehan on ollut vaikeeta vetää eteenpäin, jos oon itse takana. Itse mäki oli aika jyrkkä, mutta lopussa mentiin vielä kerran pururadalla pitempi ja loivempi alamäki ja siinä oli kyllä ihan huippua olla spanielin kyydissä <3 Nita laukkasi edellä antamassa Nemolle vauhtia eikä mun tarvinnut koko ajan jarruttaa, toisin kuin siinä jyrkässä mäessä. Parasta. Eikä tarvinnut enää illalla koiria lenkittää, sen verran ne mäessä energiaansa kulutti :D

lenkiltä viime viikolla

Spanielin kanssa ollaan myös vähän tokoiltu. Kotona liikkeestä seisominen alkaa sujua, mutta häiriössä valuu vielä. Käytiin tänään läheisen kuntotalon parkkipaikalla tekemässä pikkutreeni, paikkista, liikkeestä seisomista ja luoksetuloa. Tai oikeastaan parkkipaikka oli niin täynnä hiihtäjien autoja ja liikennettäkin oli jonkun verran, että mentiin suosiolla vähän kauemmas, mattojenpesupaikan parkkipaikalle. Mulla oli narulelu mukana ja koetin aluks vähän leikittää Nemoa, mutta pakko kai se on uskoa ettei se yksinkertaisesti oo tarpeeks kiinnostava vieraassa paikassa. Kyllä koira sen perään sinkosi mutta kun aloin repiä sen kanssa, se alkoi vaan katsella muualle joten luovuin ideasta.

Aluksi meni ihan hyvin, tehtiin vähän seuraamista ja käännöksiä. Sitten pari paikallamakuuta, molemmat about puoli minuuttia. Pysyi hienosti, mutta katseli ja kuunteli hiihtäjiä autoillaan enkä sitten uskaltanut sen pidempää koittaa. Naksutin jäi kotiin, pitää jatkossa muistaa koska kun paikallamakuun aikana kehuin suullisesti, Nemo meinasi nousta koska luuli varmaan että täältä tulee joku luoksetulokäsky tai vapautus. Sitten vähän liikkeestä seisomista. Tosiaan valui, ja se vähän kismitti koska kotona oli saatu tällä viikolla jo tosi hyviä suorituksia. Yhdessä vaiheessa kun pyysin tulemaan sieltä sivulle, lähti haistelemaan hankea. Ei onneksi ruvennut vetämään mitään karkurallia ja hain sen pannasta pois mutta ärsytti se silti. Lopuksi vielä yks lyhyenmatkan luoksetulo jota en edes vaatinut tarkasti sivulle, koska pelkäsin että lähtee taas.

Huoh. Tällä hetkellä tuntuu vaan siltä että toko ei inspaa yhtään. Ärsyttää, kun Nemo osaa ja tekee ne liikkeet kuin unelma kotona (ja joo, esim. silloin elokuussa Viivin ja Rommin kanssa yhdellä toisella kentällä eli periaatteessa häiriössä), mutta kun siirrytään tuonne niin ei suju yhtään. En kyllä odottanutkaan tuosta liikkeestä seisomisesta samanlaista kuin kotona, mutta olisi se silti voinut keskittyä paremmin; onneks muut ees toimi jotenkin. Sitten tuo karkailu. Mä en tiedä, miten pääsen tästä noidankehästä pois, koska luulen että mulla on jo valmiiksi tuonne ihmisten ilmoille treenaaman mennessä se pelko takaraivossa, että koira lähtee. Nemo tietysti vaistoaa, etten luota siihen täysin (tunnustan, nytkin oli hihna kiinni pannassa koko ajan) eikä siten ole kunnolla kuulolla/käskyn alla ja kun jo valmiiksi valmistaudun siihen, että se lähtee, niin totta kai se lähtee. Kai mun pitäis vaan saada tuostakin sellainen rutiini, että alkaisin käydä useammin muualla treenaamassa ihan vähän ja päättää jo mennessä, että Nemo ei lähde. Luottaa siihen samalla tavalla, kuin nyt olen oppinut luottamaan agilityssä. Se vaan on niin vaikeaa... Yksi vaihtoehto olis tietysti heittää se arestiin jos lähtee, mutta en mä tiedä onko se sille mikään rangaistus. Eikä tuota muutaman sadan metrin matkaa ole järkeä alkaa autolla kulkea, joten sinne laittokaan ei ole vaihtoehto :D

Enkä muuten ole vielä kuitenkaan varma tuosta liikkeestä seisomisesta. Nemo ei varmaankaan vielä ihan hahmota sitä, mutta mä en oikein tiedä, toimiiko sillä tehokkaammin käsimerkki (käytännössä joudun sipaisemaan hetkeksi sormet kuononpään ympärille) vai se, että pysähtyisin/hidastaisin itse vielä tässä vaiheessa koirankin pysähtyessä. Molemmista pitää tietysti kehon apu häivyttää pois, mutta mua pelottaa että kun sen pysähdykset liikkeestä on niin hienoja, niin se alkaa sekoittaa ne eikä pian istukaan enää. Kotiin mennessä kun vielä omalla tiellä tehtiin muutamia kertoja tätä, jälkimmäinen toimi kyllä paremmin. Lisäksi jouduin sanomaan käskyn aika painokkaasti; toisaalta, onhan se seiso ihan erilainen jo sanana kuin syvemmin tuleva maahan. Nyt illalla tehtiin vielä sisällä ja jo tokalla kerralla tuli tosi hyvä! Vähän parempi mieli jo (: Hitsit kun en vaan muista miten oon Nemolle opettanut tuon sen täydellisen liikkeestä maahanmenon, kun siitä on jo sen verran monta vuotta. No, kunhan nää kouluhommat helpottaa, voisin ihan oikeasti alkaa nitistää sitä jännitystä/pelkoa rupeamalla käymään vaikka viikoittain tekemässä muutaman liikkeen vieraassa paikassa Nemon kanssa, niin toivottavasti ongelma alkaa ratketa :) Kiva olisi päästä johonkin hallimöllitokoonkin, mutta en tiedä uskallanko ottaa sitä riskiä että pilataan pian muiden paikkamakuu. Vinkkejä niin omaan asenteeseen/treeneihinlähtöfiilikseen kuin liikkeestä seisomiseen otetaan vastaan.

juoksuhepuloitsija :>

 

PS. Blogin sivunkatselumäärä on jo ylittänyt tuhannen rajan, kiitos siitä kaikille täällä säännöllisesti tai epäsäännöllisesti käyneille! Olisiko aiheita jonkinlaiseen toivepostaukseen? Jos on kysyttävää, kommentoitavaa tms. niin saa kertoa; voisin tehdä vaikka kysymys-vastauspostauksen tai ihan mitä vaan muuta :D