Juhannus, pentutreffit, agilityssä ja vaikka mitä!

 Onpas ollut taas vähän hektinen viikko, etten ole ehtinyt päivitellä. Meille onkin tapahtunut viikon sisällä vaikka mitä! Vietettiin siis juhannusta mökillä sekä Joonan kotona. Näillä on väliä semmoiset 7 kilometriä, joten sitä väliä on helppo suhailla sen mukaan, missä milloinkin jotain tapahtuu. Mentiin ensin perjantai-iltapäivällä meidän mökille, jossa Halti tapasi siskoni perheen ja 2- ja 4-vuotiaat tytöt. Pentu ei olekaan ennen nähnyt noin pieniä lapsia, mutta tosi hyvin suhtautui heihin! Collien maineessa loistavana lapsiperheen koirana taitaa olla jotain perää :) Jossain vaiheessa illasta mentiin sitten Joonalle, jossa Halti nukahti heti tultuaan keskelle olohuoneen lattiaa :D Sen nukkuessa tuli aika paljon juhannusvieraita taloon, mutta herättyään pentu vain katseli ihmeissään ympärilleen "ai, onpas tänne tullut porukkaa!" ja rohkeasti meni tutustumaan ihmisiin. Taas tuli lisää lapsi-ihailijoita, tällä kertaa ihan kouluikäisiä, hienosti Halti oli nytkin :)

tässä vedetään tirsoja mökillä

Milka murisee Haltille, ettei todellakaan aio leikkiä eikä varsinkaan antaa palloaan lainaan.

 Opettivat muuten siellä anoppilassa mokomat koirastani alkoholistin, olin vain kaksi tuntia poissa kun käväisin mökillä testaamassa rempatun saunan ja takaisin tullessani kaikki naureskelivat, että "tuohan on todellinen opiskelijakoira, aina kun on lasi punaviiniä kädessä se tulee hyppimään että mulle kans" ... :--D Poltettiin siellä illalla tietysti kokkokin, ja Halti oli fiksu kun ei mennyt sen lähelle. Kovasti pentu yritti saada Milkaakin leikkimään kanssaan mutta ei se innostunut. Oli muuten ensimmäinen viikonloppu, kun Halti nukkui pidempään kuin aamuseitsemään! Vaikka ihmekös tuo, kun vielä puolenyön aikaan se siellä pihalla veti rallia lasten kanssa.
Lauantaina vietettiin päivä enimmäkseen Joonalla, käytiin vähän matkan päässä sen mummolassa näyttämässä pentua ja pikaisesti myös kotona sekä mökillä. Siellä Halti otti päikkärit ja minä pääsin isojen koirien kanssa lenkille :-) On tuo pentu niin ihana ja rakas, mutta oli tosi mukavaa saada välillä keskittyä noihin fiksuihin aikuisiinkin. Niin rentouttavaa saada kävellä tuttuja mökkiteitä tämän jengin kanssa.

tässä sielu lepää

Piti ottaa kuva meidän kaikkien märistä ja likaisista jaloista. Taas näitä "hei, menisköhän tosta oikopolku!" -kuningasideoita. Astuin johonkin ällöttävään suonsilmään ja vaatteet meni vaihtoon.. Tytöt puolestaan löysi ihanan kuraisen hakkuaukean tuon tukkipinon takaa (ja kun pyysin ne sieltä takaisin tielle, Ninja fiksuna kiersi mutta Nita the truu agilitykoira tuli matalasta kohdasta yli ja tietenkin liukastui tukilla ja kolhaisi jalkansa..) Nemon jalat ei ole likaiset, märät kyllä koska se oli oma aluskasvillisuudessa nuohoava itsensä.

Meillä poltettiin kokko vasta silloin lauantai-iltana, ja sitä laiturilla katsellessamme tapahtui se, mitä olin vähän pelännytkin: Halti putosi järveen! Se kävi siten, että oli juhannuskoivu laiturin nurkassa ja sen vieressä tuoli. Pentu meni sinne väliin, katselin että tuossa ei käy hyvin, ja kutsuin sitä pois. Meinasi ensin kiertää koivun ulkokautta veneelle tarkoitetun jatkolankun kautta, onneksi ei mennyt siitä. Ei tajunnut peruuttaa eikä kiertää tuolia -minkä se oli edellisellä kierroksella tehnyt- ja päätti kääntyä ympäri tullakseen samaa kautta takaisin. Ja niinhän se peruutti takajalkansa laiturin laidan yli ja molskahti järveen..  Mä en ajatellut siinä tilanteessa mitään - päässä vaan huusi kamala paniikki ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ MUN PENTU HUKKUUUU, otin vain kameran pois kaulasta ja hyppäsin perään.
Otin Haltin syliini eikä se siinä ollut mitenkään paniikissa, ei vinkunut/raapinut mua vaan oli enemmänkin silleen "ai sinäkin tulit tänne!" ja käveltiin rantaan. Olin ihan paniikkihepulissa siinä, paljon pahemmin kuin pentu itse.. Kun oltiin kuivattu Halti, se oli ihan villinä "jee kivaa mennään jo ulos leikkimään! :DDDDD" Pelotti vähän, saiko se nyt kamalat traumat vedestä mutta ei ole kyllä siltä vaikuttanut, onneksi. Mua ärsytti eniten se, että olin juuri sen lenkin suoepisodin jäljiltä saanut vaihdettua kuivat sukat, housut ja kengät ja nyt ne varavaatteetkin oli likomärät.. Onneks löyty sitten jotain tilalle ja onneks on ihana anoppikokelas, joka seuraavana päivänä pesi ne kaikki ja laitto vielä kuivausrumpuunkin :> Ei muuten tuntunut se 13-asteinen vesi yhtään kylmältä, kun hyppäsin pelastamaan pentua sinne.. :--D

Paparazzit ja ensihoitajat heti kimpussa

tää kruunas mun juhannuksen.

sitten oli taas rauhallista.

Jotta sellainen juhannus. Täytyy kyllä sanoa, että on tuo Halti tosi tervepäinen ja tasapainoinen pentu - laskin että se tapasi viikonlopun aikana yli 20 uutta ihmistä ja muitakin uusia juttuja tuli vaikka kuinka, mutta siinähän tuo meni joukon jatkona. On se hyvä koira <3 Sunnuntaina päästiin kotiin rauhoittumaan ja illalla purin Haltista viimeiset mehut, kun lähdettiin colliepentureffeille tapaamaan Evien Keijoa ja sen Nessa-siskoa, joka on Jyväskylästä mutta omistajat kotoisin myös Jämsästä ja olivat siellä käymässä. Ja koska maailma on pieni, kävi ilmi että Nessan ja Haltin mummolat ovat samalla kylällä, vain muutaman sadan metrin päässä toisistaan.. :D Ehkäpä tapaamme siis tätä tyttöä vielä toistekin! Mukava ilta oli, pennut leikkivät ihanasti keskenään ja se on kyllä suloista katseltavaa :3 Mutta voi ei kuinka Halti oli jo iso niihin verrattuna, vaikka ikäeroa on vain kaksi viikkoa ja kaksi päivää! Miksi se kasvaa niin nopeasti :<

Kasa collieita <3

Maanantaina satoi koko päivän kaatamalla. Lähdin kuitenkin illalla käymään meidän kisaavien ryhmän agilitytreeneissä, kun kerrankin oli mahdollisuus! Tarkoitus oli ottaa kaikki koirat mukaan, mutta koska kaatosade vain jatkui, äiti kielsi ottamasta Nemoa ja Nitaa. Koska auto on juuri siivottu ja ne vain suurimman osan ajasta istuvat siellä odottamasta ja sitten auto haisee märälle koiralle ja eikä ne edes sateella viitsi tehdä ja ja ja... Hitsiläinen, olis pitänyt vain ottaa ne salaa mukaan koska kyllä harmitti, kun puoli tuntia kentällä oltuani sade lakkasi ja tuli ihana ilta-aurinko! Ja märällä kelillä koirissa nimenomaan on virtaa. Mutta ei voi mitään. Mukaan lähti siis vain Halti. Aluksi käppäiltiin kentän vieressä, leikittiin risulla ja lelulla ja moikattiin kaikki treenikaverit, kun ihmisiä alkoi valua paikalle. Halti sai tietenkin taas paljon ihailijoita :>

junnuilla on kivaa mökillä

Kun treenit alkoivat, lähdin leikittämään pentua kentän laidalle. Aluksi Haltia vähän ihmetytti juoksevat ja haukkuvat koirat, mutta söi silloinkin namia mun kädestä ja pian se innostui leikkimään mun kanssa. Olin niiiiin ylpeä mun hienosta pienestä, se repi narupalloa aivan raivolla ja sinkosi täysillä sen perään kun heitin, kauaskin :>  Halti oli myös mulla hihnassa kentän laidalla katselemassa toisten menoa -ja karkas kerran Nelli-sheltin peräänkin, vähän hävetti ja kyllä siinä vähän joutui loikkimaan ennen kuin jalka osui hihnan päälle..-, ja jätin sen myös Kirsille pidettäväksi kun menin itse palloilemaan rataantutustumiseen. Halti ei huutanut yhtään mun perään, seuraili vain katseellaan missä menen :) Lisäksi käytiin estekontissa (kiva, mutta ihan tylsä paikka) ja lopussa pentu teki myös lyhyttä putkea niin, että treenikaverini Anun kanssa kutsuttiin sitä vuorotellen toisissa päissä. Se oli kiva juttu, jee! Ihana ilta, oon niin ylpeä Haltista. Toivottavasti ens kerralla saan ottaa Nemon ja Nitan mukaan, Kaitsukin kyseli mihin ne on jääneet. Voi äiti minkä teit. Kuvia treeneistä ei valitettavasti ole.

iso poika.

Loput pentukuvat löytyy täältä.

 Tiistaina palasin kahden koiran kanssa Joensuuhun. Joona oli mennyt töitten takia jo edeltä, mutta hyvin me selvittiin Nitan ja Haltin kanssa - kun oli vain rinkka, jäi kädet vapaaksi ja koirat oli tosi hienosti, kumpikin vaan nukkui matkan ajan :) Haltilla ei ollut enää kuljetuskoppaakaan, paljon helpommin meni ilman, kannoin vaan junasta junaan sylissä. Tällä viikolla ollaan käyty Haltin kanssa collielenkillä, collieporukan tokotreeneissä sekä leikkimässä naapurin Peppi-kultsunpennun kanssa ja eilen oltiin molempien koirien kanssa koiratyttöilemässä keskustassa Melkun ja Vekin kanssa. Käytiin jätskillä ja hengattiin puistossa, oli kivaa :) Collielenkiltä tuli vaan (ylläri) niin huimasti kuvia, että taidan laittaa loppuviikon touhuista materiaalia myöhemmin. Oon muuten nyt vihdoin alkanut saada valmiiksi tekstiä siitä, miksi otin juuri pitkäkarvaisen collien ja julkaisen sen pikimmiten! :)

<3

Pieni palveluskoiran alku: pentukesää part 2

Keskustassa pyörimisen ja muun sosiaalistumisen lisäksi ollaan Haltin kanssa Joensuussa ollessa päästy jo useamman kerran treeneihin collieporukan mukana. Kotona ollaan harjoiteltu pikkuisen tottista maahanmenon ja perusasennon merkeissä, mutta meidän ekat "oikeat treenit", joihin ihan lähtemällä lähdettiin, oli keskiviikkona 11.6. jolloin päästiin tekemään hakua!
Oon perehtynyt palveluskoiralajeihin kunnolla oikeastaan vasta viimeisen puolen vuoden aikana, enkä edes muutama vuosi sitten ollut niin innostunut niistä kuin agilitystä. Sittemmin olen alkanut kiinnostua hausta, ja mietin jo viime kesänä että sitä voisi olla sitten joskus hauska kokeilla. Palveluskoirakoe on kuitenkin edelleen pitkäkarvaisen collien rodunomainen koe ja koulari hyväksytyn lt-tuloksen ohella vaihtoehtoinen vaatimus valioitumiseen näyttelyissä. (vaikka en mä sen takia pk-lajeista kiinnostunut ole, kun tuo oma näyttelyinnostus tuntuu viime vuosina vain laantuneen :D Ei, minä innostuin ihan siksi koska se vaikutti niin siistiltä!) 

Anni R. otti ihan mielettömän hienoja kuvia treeneissä, kiitos niistä! :)

Halti ja Siro-tyttö

"Äiti, päästä mut!"

Oon tänä keväänä käynyt collieporukan mukana kaksissa hakutreeneissä maalimiehenä ja siellä mun innostus vain kasvoi! Oli siistiä nähdä taitavia koiria tekemässä töitä ja myös ensikertalaisia, niin sai vähän näkökulmaa siihen, miten tähän lajiin sitten lähdetään pentua opettamaan. Päästiin treeneihin taas Haltin emän omistajan kyydillä ja ajeltiin jonnekin päin metsää :D Paikalla oli meidän koirien lisäksi yksi pehko ja nahka. Halti pääsi tekemään kaksi kierrosta, ja aloiteltiin ihan silleen että kävelin keskilinjalla pennun kanssa ja muutaman metrin päässä metsässä molemmin puolin oli yhteensä kolme maalimiestä, jotka kutsuivat pentua luokseen joka sai sitten juosta syömään rasiasta nameja. Ekalla kierroksella Halti oli aluksi vähän ihmeissään eikä heti hahmottanut, mistä sitä oikein huudeltiin mutta ei sitä kovin pitkälle tarvinnut saatella, kun iloissaan jo pinkoi maalimiehen luo!

Näin hienosti pieni pinkoo lujaa :>

"Jes, pääsin karkuun!" Tää kuva on musta jotenkin tosi huvittava :D

Toisella kerralla pentu lähti hienosti jo laukalla kohti ihmisiä, ja sinnikkäästi selvisi vaikeista esteistä, kuten korkeista mustikanvarvuista :D Kumpuileva varvikko oli 9-viikkoiselle hieman haastava maasto. Häkissä odotellessa Halti vinkui välillä kun kuuli meidän ääniä metsästä, mutta ei mun siinä vieressä ollessa turhia piippaillut ja jos piippailikin, hiljeni kun komensi. Pääsin tietysti myös itse maalimieheksi ja oli kyllä niin kivaa, tästä taitaa tulla mun uus lempilaji agilityn rinnalle :D Treenien jälkeen lähdimme juoksuttamaan koiria läheiselle hakkuuaukealle, voi sitä riemua! Haltikin paineli onnessaan isojen koirien perässä, sen minkä Raisan hellyydenosoituksilta pystyi :D

Nää kuvat on musta myös hauskat - äidin perässä tullaan!

Kuraoja oli ihana

Samana viikonloppuna saatiinkin todella mukavia yövieraita! Ensinnäkin kaverini Jose tuli meille yöksi, ja sain Raisan ja Bennyn meille hoitoon! Ihihii ette pysty tajuamaan kuinka fiiliksissä olin, sain nuo kaksi ihanaa collieta kotiini hetkeksi, jossain syvällä sisälläni vieläkin asuva pieni 10-vuotias colliefani kiljui riemusta kun Sari kysyi ottaisinko ne. Raisa ja Benny tulivat lauantai-iltana ja mukavasti meillä meni, sisällä ei Raisakaan niin innokkaasti ollut koko ajan Haltin kimpussa :D Tosi rauhallisesti ne ottivat vaikkeivät koskaan aiemmin olleet meillä käyneet. Käytiin sitten sunnuntaina aamupäivällä läheisellä pellolla juoksuttamassa koiria, kyllä ihmisiä hymyilytti kun Josen ja koirien kanssa käveltiin lenkille - olihan se nyt hauska näky, kun tällainen lassieperhe tulee vastaan :D

Koirat juoksentelivat pellolla onnessaan, tai Halti ei niin onnessaan enää sen jälkeen kun Raisa ja Benny jyräsivät sen alleen.. Lastensuojeluilmoitus pitäis tehdä, kun äiskä on noin raju ja lapsikin vetää jo nyt ruohoa ja tupakantumppeja! :DD (tuhma pentu, onneksi ei ole noita tupakantumppeja hirveästi tielle osunut...) Iltapäivällä, samalla kun Sari tuli hakemaan koirat, lähdettiin maastoon treenaamaan! Mukaan tuli myös Margit, jolla on Bennyn veli Rico ja Haltin serkku Jade. Raisa ja Halti tekivät hakua ja muut koirat jälkeä. Haltille tehtiin taas samalla lailla kuin viimeksi, eli kaksi kierrosta ja ekalla kerralla maalimiehet huutelivat sitä mennessään metsään (ei kauas) ja helistivät namipurkkia. Nyt Halti lähti jo laukalla perään, se ihan pomppi kun pidin sitä kiinni ja näytin kädellä mihin Margit meni! :) Tokalla kierroksella tehtiin taas kolme maalimiestä, ja viimeisellä kerralla Sari meni piiloon jo kun oltiin vielä Haltin kanssa Margitin luona. Hienosti pentu kuitenkin löysi hänet kuusen takaa, on se vaan aika pätevä! :>

 Ennen Haltin treenejä oltiin poljettu Bennylle, Ricolle ja Jadelle jäljet. Jälkikokeesta tiesin etukäteen vain sen, että se on ihan ihmisen kävelyjälki ja matkalla on keppejä jotka koiran pitää ilmaista. Vähän arvelutti lähteä ekaa kertaa elämässään tekemään sitä, mutta sain hyvät neuvot ja ihan hyvin kai suoriuduin :D Ainakin Rico jäljesti tosi hyvin ja löysi hienosti melkein kaikki kepit! Oli ilo katsella myös Bennyn ja varsinkin Jaden suorituksia - tyttö on 10 kuukautta ja jäljestää tosi vauhdilla, hienosti nostaa kepit ylös :o Jäljestä en ole ollut niinkään kiinnostunut kuin hausta, vaikka Nemon kanssa onkin ollut kiva tehdä taippareiden laahausjälkeä. Mutta olihan toikin nyt aika siistiä! Eiköhän me Haltillekin joku pikkujälki tässä kesällä tehdä :)
Treenien jälkeen käytiin taas kävelemässä koirien kanssa ja hienosti pentukin jaksoi kipittää mukana. Se odotti autossakin tosi kiltisti ja oli kyllä illalla väsynyt :') Neljä tuntia meni metsässä mutta aika kului siivillä! Olin ihan fiiliksissä :D

Benny jäljellä. Olin kerrankin tosi tyytyväinen treeneistä ottamiini kuviin! Niitä voi katsella lisää täältä.

Tällä viikolla ollaan vietelty kotiarkea, johon itselläni sisältyi muun muassa polkupyöräkolari.. (Siis minä ajoin pyörällä ja tuli toinen pyörä vastaan). Onneks ei kovin pahasti käynyt, eiköhän tää tästä. Tiistaina Joonan pikkusisko tuli meille käymään ja lähdettiin keskiviikkona Haltin kanssa juhannuksenviettoon Keski-Suomeen; saatiin autolla kätevästi matot pestäväksi Joonan kotiin. Halti jaksoi pitkän automatkan tosi hienosti, enimmäkseen vaan nukkui (: Kotona vastassa oli maailman parhaat seniorit Nemo ja Nita, kyllä mulla ehtikin jo niitä olla ikävä <3 Ja niin vaikutti Nitallakin olleen ikävä mua, se sai ihan hepulin kun tulin! :D Onneks saan sen taas ens viikolla mukaani kotiin.

Muutkin Annin ottamat treenikuvat kannattaa tsekata, tosi hienoja!

Torstaina käytiin Haltin kanssa mun vanhalla lukiolla moikkaamassa meidän ihanaa kanslistia, joka rakastaa koiria ja tykkää Nitasta hirveästi. Nitakin tykkää siitä tosi paljon ja menee aina innoissan rapsuteltavaksi :D Halti oli vähän väsynyt joten alun tutustumisen jälkeen se pani pitkäkseen lukion käytävälle. Jatkettiin siitä vielä Mustiin ja Mirriin hakemaan puruluita ja siellä Halti reipastuikin taas. Pentu pääsi siellä vaa'allekin ja painoi tasan kuusi kiloa :) Sitten haettiin sisko ja Ninja Jyväskylästä meille ja junnuilla onkin ollut taas villi meno täällä :D 
Haltin kanssa ollaan "mummolassa" käyty hihnalenkeillä (hienosti sujuu!) ja tutustuttu metsään, kun se täällä alkaa niin kätevästi heti takapihalta. Naapurit on ihastelleet sitä ja Halti on ollut myös pitempiä aikoja yksin, kun oon lenkittänyt isoja koiria. On ne vaan kultaisia, ihana katsella kun Nita viilettää vapaana metsässä ja jättää hienosti linnunpojat rauhaan :>

Ai niin, pahoittelut että on taas pelkästään pennun kuvia! Nemosta ja Nitasta en oo nyt kesäkuussa ottanutkaan enkä jaksa näin yöllä alkaa pienentää ja ladata niitä vanhoja :D Lupaan kuitenkin, että seuraavassa postauksessa esiintyy myös kuvissa muita kuin Halti!

Mikään keppi ei kuulemma ole collielle liian iso..

 Mun pitäisi nyt muistaa pitää tuota pentua entistä vähemmän pumpulissa - Joensuussa kun aloin harjoitella sen kanssa yksinoloa niin, että menin rappukäytävään kuulostelemaan vinkuuko se ja ottamaan kellolla aikaa, päästiin kuuteen minuuttiin (välillä vinkuu), kun ajattelin että on parempi edetä hissukseen. Nyt taas se on ollut pakko jättää jopa puoleksi tunniksi lenkin ajaksi odottelemaan eteiseen, eikä se kuulemma (äiti tarkkaili välillä) ole moksiskaan - välillä ehkä hiukan vikisee mutta lähinnä nukkuu rauhassa. Pitää vaan uskaltaa jättää se! Ei vain näin lomalla oikein tule lähdettyä mihinkään yksinään, mutta täytyy nyt vaan uskaltaa ja opetella. Onneks Nita tuleekin ens viikolla taas mulle lenkitettäväksi, niin sitten on pakko. Ehkä mä opin :D Mun pieni <3  

<3___________<3 Tämä on ehkä maailman suloisin kuva ikinä.

 Niin ja muuten, hauskaa juhannusta kaikille blogin lukijoille!
Me lähdemme huomenna viettämään sitä perinteisesti mökille, toki myös anoppilassa maalla pyörähtäen. Palataan taas ensi viikolla (:

Pentukesän alkua

Enkö ookkin söpö?

 Reilu viikko (tai oikeammin vajaa kaksi viikkoa) ollaan nyt asusteltu pennun kanssa oikeassa kodissamme Joensuussa. Halusin tosiaan olla kesän täällä, jotta Halti oppii heti kerrostalon ääniin eikä totuttele niihin vasta syksyllä muutaman kuukauden ikäisenä niin, että takana olisi kesä omakotitalossa oppimassa Nemon pahoja tapoja.. :D
Vähän kyllä hirvitti, tuleeko liian rankka eka viikko kun ensin oltiin viikonloppu Joonalla, sitten muutama päivä meillä ja vasta vajaan viikon päästä luovutuksesta tultiin oikeaan kotiin, mutta eipä tuo ole pentua näyttänyt haitanneen. Se ottaa uudet paikat jotenkin tosi nopeasti omakseen, ja oppiipahan ainakin alusta lähtien liikkuvaan elämään - ei me koko tuon elämää kuitenkaan Joensuussa asuta ja oppii myös sen, että vaikka paikka vaihtuu, minä olen se pysyvä.
Lähdettiin matkaan siis junalla torstaina 5.6., siinä aamupäivällä tosin käytiin lyhyesti mökillämme viemässä sisko ja Ninja sinne. Halti sai totutella kuljetuskopassa matkustamiseen ja automatka sujuikin hienosti! Ei ihmetyttänyt yhtään häkissä olo :) Eno tykkäs pennusta kovasti ja paluumatkakin meni hyvin, vähän se vinkui mutta hiljeni kun komensin.

Halti ja Ninja leikkii mökillä

Valmiina lähtöön..

 Pian olikin sitten aika hypätä junaan. Matka jännitti omistajaa paljon enemmän kuin itse ensikertalaista, hienosti meni! Halti nukkui rauhallisesti häkissä ja vaihtoaika oli sopivan pituinen, että käytiin pissalla. Sitten menikin vähän huonommin, koska jälkimmäinen juna oli jossain vaiheessa yli kaksi tuntia myöhässä! :o Olin tosi huolissani Haltista, koska hellettä oli lähemmäs +30 astetta ja paksu musta turkki oli varmasti kuuma. Onneksi saatiin konnarilta vettä (omaakin toki oli mukana) ja kastelin sillä Haltin turkkia. Se nukkuikin loppumatkan pääasiassa lattialla viileässä.
Ja täytyy sanoa, että olin tosi ylpeä, kun Varkaudessa käytiin ulkona, koska siellä tuli melkein tunnin odotteluaika (normaalisti siinä vain pysähdytään): oli pakko laittaa pennulle hihna ekaa kertaa kaulaan koska ulkoilupaikka ei ollut tarpeeksi turvallinen vapaana ulkoiluun. Eikä se ollut lainkaan kummallinen juttu! :) Loppujen lopuksi juna tuli perille vain reilun tunnin myöhässä, ja jes me selvittiin! Bussimatka asemalta kotiin sujui myös hyvin, ja Halti sai sekä junassa että bussissa ihasteluita rauhallisesta käytöksestään.

Rennosti vaan!

"Älä ressaa, ei tässä ollu mitään ihmeellistä!"

 Kotona sitten ihmeteltiin uutta paikkaa ja no, mitäs tässä. Ollaan opeteltu elämistä :D Mm. kaulapantaan ja hihnaan totuttelua, luoksetulon vahvistusta, katsekontaktia, ei-sanaa, maahanmenoa, perusasentoa, lelun tuomista, yksinoloa, harjausta ja kynsien leikkuuta. Ollaan nähty koirakavereita, kuten Vekki-aussia, luokkakaverini Marikin Riepu-rescueta, alakerran naapurin muutaman viikon vanhempaa Peppi-kultsunpentua ja tavattiinpa kerran ihan sattumalta colliepoika, joka on vain viikon Haltia nuorempi! Ollaan käyty monta kertaa keskustassa bussilla, ihmetelty patsaita, puistoja, toria ja kaverin kotitalon hissiä, tutustuttu Marikin pupuun, käyty metsässä, pellolla, järven ja joen rannalla sekä sillalla ja sen alla.
Lisäksi minä olen lukenut tenttiin koska anoin tosiaan kesäkuulle opintotuet; mm. siitä johtuu tämä monen päivän latinki kerralla. Viimeinen kirjatentti oli tänään ja meni se nyt ainakin paremmin kuin se eka, 6. päivä ollut (koska en pennun ja talon siivouksen takia mitenkään ehtinyt lukea sitä kirjaa :D). Toivottavasti vain olisivat nyt kumpikin menneet edes läpi.. Mutta ihanaa, että nyt saa vihdoin keskittyä vain omiin kesäsuunnitelmiin!

Halti ei ihan uimaan innostunut, mutta kahlaili kyllä. Se tykkää vedestä kovasti ja on tassupesullakin innoissaan!

Heti kotiintuloa seuraavana päivänä, siis perjantaina, lähdettiin collietreeneihin. Täällä Joensuussa on siis tosi ihana, aktiivinen porukka collieihmisiä joka treenaa tottista, hakua ja mitä ikinä keksitäänkään! Kävin ekan kerran jo syyskuussa katsomassa treenejä ja nyt oli ihanaa päästä vihdoin omankin koiran kanssa mukaan. Tällä kertaa tosin ei ollut kyseessä varsinaiset treenit, vaan kokous ilman koiria jossa suunniteltiin vähän tulevan kesän ja syksyn tapahtumia.
Haltin jouduin ottamaan mukaan siksi, koska Joona oli iltavuorossa. Pentu oli oikein pätevä! Reippaasti käveli uusilla poluilla ennen kokousta -ei jännittänyt pyörät eikä pyörätuolit-, hallilla kävi pusuttelemassa kaikki ihmiset ja katseli uteliaana, kun toinen ryhmä kantoi agilityesteitä sisään. Ja sitten se nukahtikin hallin lattialle :> Siirryttiin sitten pihalle jossain vaiheessa ja siellä Halti touhusi lelun ja hihnan kanssa onnellisena, lähtipä itse vähän tutkimusretkellekin kauemmas :D Eräs nahkanomistaja sanoi että se on "ihanan tasapainoinen pentu", ja niinhän se on! Niin reipas, avoin ja rohkea <3

"Rakas lapseni!" -Äiti, ei tarvi..

"Piip!"

Raisa on niin kaunis <3

 Treenien jälkeen käväistiin vielä nopeasti Sarin, jonka kyydissä olin päässyt, kotona. Sari omistaa siis kolme collieta, joista yksi on Haltin äiti Raisa ja toinen, Benny, myös Irokon kasvatti. Haltin isä ja Bennyn emä ovat keskenään puolisisaruksia, eli Halti ja Benny ovat jotain puoli/neljäsosaserkuksia xD Bondia Halti ei varsinaisesti tavannutkaan. Kun menin sisälle Halti sylissäni, Raisa tuntui heti tunnistavan pentunsa. Vietiin ne aidatulle takapihalle leikkimään ja voi että sitä riemua! Joka oli tosin vähän yksipuolista :D Raisa oli hurjan iloissaan Haltin näkemisestä, se hyppi, nuoli ja hoiti sitä ja yritti leikkiä. Halti ei innostunut aivan yhtä ylitsevuotavan paljon, koska Raisa on aika raju leikeissään - pentu näki parhaaksi vain alistua: "joo, hoida nyt sitten..". Vietiin sitten Raisa pois kun oli Bennyn vuoro tulla. Sen kanssa Halti innostui leikkimään itsekin, pojat kaivoi yhdessä kuoppaa ja niilläkin näytti olevan hauskaa :D Oli aivan ihana ilta!

"Äiti, sä sekaat mun harjan!"

Käytiin tosiaan kolmena peräkkäisenä päivänä keskustassa - keskiviikkona vain pikaisesti, kun hypättiin Melkun kyytiin ja suunnattiin koirien kanssa rannalle, mutta siinäkin ehti jo vähän kaupungin menoa ihmetellä. Torstaina tavattiin Marikin puolivuotias Riepu-pentu, Halti suhtautui siihen iloisesti muttei kuitenkaan innostunut leikkimään enää sen jälkeen, kun Riepu oli teilannut Haltin vähän rajusti.. :D Istuskeltiin sitten joenrannan puistossa ohikulkijoita ihmetellen ja käveltiin siitä Marikin luo katsomaan pupua. Se olikin jännä juttu! Halti oli kiltisti, mutta ihmetteli miksei toinen leikkinyt :D Hienosti se myös osasi rauhoittua nukkumaan kylässä. Tämän jälkeen haettiin juna-asemalta eräs tuttu, joka tuli pääsykokeiden vuoksi meille yöksi. 

Kerran Halti kyllä hyppäsi Vekin perässä niin syvälle, etteivät jalat yltäneet pohjaan :D

Happy puppy

Perjantaina lähdettiin vielä pitämään tälle kaverilleni seuraa keskustaan ennen junan lähtöä, kierreltiin ympäriinsä ja tavattiin tosiaan 8-viikkoinen collienpentu Usko. Pennut olivat riemuissaan toisistaan ja leikkivät iloisesti keskenään, luultavasti tapaamme jatkossakin! :-) Tehokkaasti tuo keskustassa pyöriminen kyllä pennun väsyttää, Halti itse asiassa nukkui pitkät päikkärit sylissäni torin Marttakahvilassa. :3 <3 Ja nyt minun täytyy kai vain totutella siihen, kuinka ihastuneita ihmiset ovat suloisesta pennustani. "Oi, ihana!" "Voi että sulla on ihana koira, saako sitä silittää!" "Voi mikä pieni, minkä ikäinen se on? Mitä rotua?" "Voi että kun se on ihana ja rohkea, meidän naapurin koiranpentu on tosi arka mutta tämähän kiipeää syliin!" "Jaha, sinä pikkuinenko olet lähtenyt kaupunkiin tutustumaan!" "Onko tuo sheltin pentu?" "Voi pikkuista, tämä on varmaan jotain 5 kuukautta? -9 viikkoa, siis 2 kuukautta..." :D